Diakuva

Mä meen, yli jokaisen sun esteen
Näkee, mun lasipäässä virtaa neste
Sä teet, musta tällaisen
Sä teet, musta vaan loisen

Joka musertuu alle koron kultaisen
Petollisen hitaasti se taas surmaa sen

Dia, palasina on mun taivas
Pian, maksaa takas saat sun lainas
Dia, suhun piirtyy kaikki merkit
Dia, kuva murtaa mun sementin

Liikaa, sitä toisinaan saa
Liikaa, aina olen yhä vaan
Liimaa, sanat lauseeksi taas
Siimaa, älä anna tippaakaan

Sillä muuten muodostuu vaan suhteeton verranto
Hei miksi se elää, vaikka tapoit sen kerran jo?

Dia, palasina on mun taivas
Pian, maksaa takas saat sun lainas
Dia, suhun piirtyy kaikki merkit
Dia, kuva murtaa mun sementin

Kauniina kuolleet



Muistatko sen palatsin,
 Jonka käytäviin me eksyttiin?
Taas sen altaat peittyi kyyneliin
Niin katkeransuloisiin

Voiko tämä ikijää
Enää mieltä kuolleen lämmittää?
Toisen meistä herättää,
Toisen kätkee vaan taas pimeään


Eikä ole vaihtoehtoja, 
Toisen meistä on kuoltava 
jotta se toinen voisi elää
Uuten aamuun vielä herää 



Ja niin
Kauniina kuoltiin
Pois
Kaikki mitä meille suotiin

 Niin
Kauniina kuoltiin
Kaikki päättyi vaan
Sun harhaluotiin


Armo niin viipyvä
Pinta hiiltyvä
Turha kiintyä
Miksi tahtois se silittää
Poskeasi niin pehmeää?

Jollekkin se riittäisi 
Että sekunnin sais lahjaksi
Turhaan enää kiittäisi
Turhaan pyytää anteeksi


Sillä ei ole vaihtoehtoja, 
Toisen meistä on kuoltava 
Jotta se toinen voisi elää
Uuten aamuun vielä herää 


Ja niin
Kauniina kuoltiin
Pois
Kaikki mitä meille suotiin

Niin
Kauniina kuoltiin
Kaikki päättyi vaan
Sun harhaluotiin







Paratiisi

Palavat kentät, tuleen ajettu maa
Tältä hävitykseltä en pysty silmii ummistaa
Sinä yksin vain lennät, yläpuolella sen
Ja katsot kuinka polttaa minuun arvet ikuiset

Muistatko sä vielä kuinka kaikki alkoikaan
Kuinka lähellä me kerran käytiin itse jumalaa
Mutta joskus paratiisikin syttyy vaan palamaan
Ja yö, aamun tuhkaan verhoaa

Sua vielä etsin, raunioista sen
Mutta kaiken alta löysinkin mä uuden kauneuden
Nyt mä sen nään, yhä selvemmin
Niin lyhyt matka on välillä taivaan ja helvetin

Muistatko sä vielä kuinka kaikki alkoikaan
Kuinka lähellä me kerran käytiin itse jumalaa
Mutta joskus paratiisikin syttyy vaan palamaan
Ja yö, aamun tuhkaan verhoaa

Rikottu

Hetki ennen hämärää, sä tuut mun viereeni
Kuiskaukses niin hento, myrkyttää mieleni
Maistan raudan suussasani, ennenkuin pimenee
Hei kerro mulle miten sä sen teet?

Rikottu, revitty, kulutettu loppuun
Petetty, jätetty, vailla ilman lohtuu
Kierretty, vietetty, jo liian pitkän aikaa
Tiedetty, ettei hyvää tästä seuraa lainkaan

Mutta seuraavaan et pysty vaihtamaan
Ilmaan et saa sitä haihtumaan

Niin tulehtuneet haavat ja sen arvet repeilee
Niin sikeästi se nukkuu, ettei saada hereille
Pelkäätkö sä huomisen vievän kaiken mukanaan 
Hei menitkö sä liikaa lupaamaan?

Rikottu, revitty, kulutettu loppuun
Petetty, jätetty ilman lohtuu
Kierretty, vietetty, jo liian pitkän aikaa 
Tiedetty, ettei hyvää tästä seuraa hyvää lainkaan

Mutta seuraavaan et pysty vaihtamaan
Ilmaan et saa sitä haihtumaan